Mo wii : « Miɗo ndaarda
jamaare nde tinnoo pati nanngu haalaaji peneeji pelle pugaaji ɗi anndaa
sariya kaalata ngoonga ngondi e hokkude ɗii »
E ley oo ɲalooma mo hono mum yaafa, miɗo yetta
Alla baawɗo so sawrii oo, dokkuɗo’en baawɗe e wune so holli’en ɲalooma capanɗe jeegom e joyoɓo yiiti mowuuri ɓamtugol ndimaaku leydi meeɗen.
Eɗen keddii e weltanaade ardiiɓe e ley
golle oo ɓee, ɗum woni waɗuɓe huunde fuu ko mbaawi salla leydi Mali ndi ana heɓa ɓamtude
hoore mum iwde e maral woɗeeɓe.Anniyaaji ɗi ɓe ɓami ɗii ana keddii faa hannden e ley wattu mo ngonɗen e mum oo.Ɗiin
anniyaaji ana keddii e laatanaade’en tuugorɗe.
Ndeenno leydi meeɗen Mali
waawataa yeggitinde Hooreejo leydi meeɗen arano oo, Moodibbo Keyta e
wonduɓe makko waɗuɓe fuu ko mbaawi faa leydi Mali ndi heɓi ɓamtude
ndimaaku mum, en mbaawataa yeggitinde ɓe faa abada.
E ley wattugol soldaasi’en leydi men
humaniiɓe ndeenaagu e kisal ley gollal gofornema, yiɗi men en fuu yo tawreede larme
baawɗo daraade e hoore mum, baawɗo daranaade ndeenaagu leydi ndi fuu, humanaade nafaaji leydi Mali, larme
baawɗo faabaade leydi ndi banngal kisal e deeƴere lefol leyɗe meeɗen e
adunaaru ndu fuu.
Yenugol pelle pugaaji dow siwil’en ɓe
njahaali ngaraali ko ɓooyaali koo, ana hollita wiide ɓe anndaa ko ɓe ngaɗata sabi
soldaasi’en ɓee ana ngondi e tappude faa sanne e ley wattu mo ngonɗen e mum
oo.
Hooreejo leydi oo hollitii wiide ana
ndaarda jamaare nde pati nde nanngu haalaaji peneeji guɓe pugaaji
ɗe Alla,
annda sariya ngondi e haalude ɗii.
Eɗen kaani nanngondirde e
laataade anniya gooto faade e daranagol leydi meeɗen pati bomɓe
njaalo’en.So’en nanngondirii ley gollal en mbaawtan ɓamtude
ndimaaku meeɗen.
Iwde hitaande 2020 nde warde hannden,
dabareeji keewɗi etaama faade e no soldaasi’en leydi men mbaawirta humanaade kabaaru
ndeenaagu e kisal leydi ndi.
Guɓal soldaasi’en wiyeteengal DUGUKOLOKO
(e ley Fulfulde KABAARU LEYDI), waɗaama ley hitaande 2024 nde,
min keɓii waawde wartirde sarwuusiiji leydi e ley nokkuuje ɗee fuu.
Golleeji keewɗi ana ngondi e waɗeede banngal no jam e deeƴere wartirta ley leydi ndi k ɲum e ley fedde deental leyɗe meeɗen AES ɗee fuu.
Miɗen keddii e tewtude kaaki
gollirɗi soldaasi’en leydi men faa ɓe keɓa ko ɓe kaɓorto
salla jam e deeƴere ana warta ley leydi meeɗen ndi. Yimɓe heyɓe ana
ngondi e ɓameede e ley soldasaagal, wonnooɓe e ley soldasaagal ɓee duu
ana ngondi e janngineede faa ɓeyda heɓude anndal e ley majjum.
E ley wattu mo ngonɗen waɗude
yammbere capanɗe jeegom e joyoɓerde oo, mi yettii faa sanne leyɗe faabondirooje e leydi
dow teddeengal e ɗowtanagol sarɗiiji leydi meeɗen e ley gollidal meeɗen.Leydi men Mali waran waɗude fuu ko waawi salla gondal lobbo ana heɓa yirwude hakkunde leydi Mali
ndi e leyɗe piliiɗe’en ɗee.
Gilla hitaande 2020 nde, keɓal leydi
men ana wondi e yirwude faa sanne.Leydi Mali ndi ana wondi e waɗude fuu
ko waawi banngal hawjagol keɓe leydi ndi, iimaaɗe jawdi leydi ndi ɓeydorike ko waarata e 6% fuu e ley hitaande 2025 nde tawtude ko waasaa
(mursaa) koo ana waara e -2,7% fuu.
E ley waɗugol pilaatiformu Teresoor-pey
e ley annde kese kumpitooje, keɓe leydi ndi iwɗe ley sarwuusiiji annde kese kumpitooje ɓeydike faa sanne.
Keɓe leydi men ɓeydike faa sanne e ley ko dabare etaa
faade e naftoragol annde kese kumpitooje.
Hooreejo
leydi oo hollitii wiide waawataa wayde haalde haala enerji leydi ndi, haala majjum
sattii heewde e ley leydi duuɓi cakitiiɗi ɗii.Mo yettii faa sanne ɓiɓɓe leydi
men dow faabagol maɓɓe laamu oo banngal majjum.Hannden caɗeele ɓiɓɓe leydi men ɓuytike
banngal kuran.Ko wiyetee Santaral Soleer gaɗaaɗo Saafo, Sanankoroba e Jaakadugu
ana ngondi e faabaade leydi ndi faa sanne banngal kuran tawtude Gollirde
humaniinde kabaaru kuran baawɗo heyɗintineede, ɗum fuu waran faabaade leydi men
iwde e tiiɗallaaji heɓugol kuran ko ɓiɓɓe leydi ɓee ngondi koo.
Asugol
jawdi iriindi leydi men Mali kabaaruuji mum fuu waylitaama salla ɓiɓɓe leydi
men ana keɓa nafaa jawdi iriindi leydi ndi, ndeenno nafaaji sarɗiiji kesi faade
e jawdi iriindi leydi ndi fuɗɗii heɓeede.Soseetiiji goodunooɗi ley leydi meeɗen
ɗii ko heewi e majji fuu kabaaruuji muuɗum’en mbaylitike.E ley gollidal e
paabondiral hakkunde leydi men Mali e leydi Riisi, dabare etaama faa iisin
Taaynoowo kanŋe ley leydi Mali.
Banngal
dabareeji kesi etaaɗi faade e yirwere duumotoonde leydi men iwde hitaande 2024
yaade faa hitaande 2033, golleeji keewɗi ana ngondi e waɗeede salla eɗum
watteede ley annde kese kumpitooje ley ko yaawi.
Banngal heyɗintingol
Sarwuusiiji leydi men, mi weltike faa sanne dow ko koru-mi koo, ɗum woni gollooɓe
ley sarwuusiiji leydi meeɗen heewɓe mbinndii e ley kabaaru Naattondiral faade e
Hawjagol Yimɓe gollooɓe ley Sarwuusiiji leydi men (SIGRH).
Yammbere
capanɗe jeegom e joyoɓerde ɓamtugol ndimaaku leydi men hawrii e tabintingol sarti
faade e jam e rewrintingol ɓiɓɓe leydi ndi salla jam e deeƴere duumotoonde ana heɓa
wartude ley leydi meeɗen ndi.Faandaa talkuru jam e rewrintingol ɓiɓɓe leydi men
ndu yo waɗude kaaldal e kawral hakkunde ɓiɓɓe leydi men Mali fuu salla jam e
deƴeere e maral lobbal ana heɓa wartude ley leydi meeɗen Mali.Ɗo miɗo yetta faa
sanne ɓiɓɓe leydi men worɓe e rewɓe fuu wonduɓe e waɗude fuu ko mbaawi salla
jam e deeƴere ana heɓa wartude ley leydi ndi.
Keɓen anndude
duu tinnaare gofornema oo laatii sabaabu yaafinde waɗugol golleeji keewɗi ley
leydi ndi faade e tabintingol jam e deeƴere kaɲum e rewrintingol ɓiɓɓe leydi
meeɗen, to jam e deeƴere walaa haala yirwere waawataa haaleede.Ndeenno to jam e
deeƴere walaa, walaa fuu ko waawata moƴƴude toon.
Kabaaru
sariya leydi men duu ko heewi heɓii wayliteede faa ɗum yaafinana ɓiɓɓe
naftoraade sariya leydi ndi dow potal e yaadiral hakkunde ɓiɓɓe leydi men fuu.Banngal
ko heɓi wayliteede koo haɓugol e nguyka ley cuncunka, bonnugol jawdi leydi ndi
e ko nanndi e mum.Banngal kiite leydi, dabareeji ana ngondi e fiyeede e ley ko ɓooyataa
koo salla eɗum waɗanee gollirde waroore humanaade kabaaruuji majjum faa ɓiɓɓe
leydi ɓee keɓa iwde e tiiɗallaaji majjum.
Faade e heyɗintingol
kabaaruuji cellal, joonnde mawnde humaniinde kabaaruuji majjum waɗii ley leydi
ndi ley hitaande 2024 nde, dabareeji keewɗi etaama faade e golleeji majjum.
Cuuɗi lekkol jannde dowuure waran
waɗeede ley reesonŋaaji keewɗi leydi men hono Banɲagara, Kaay, Gaawo e Tummbutu.Ɗii cuuɗi lekko
jannde dowuure fuu ngaran ɓeydaade e dow goodunooɗi ɗii salla jannde nde ana ɓeyda yirwude.
Nokku Annde Kese biyeteeɗe Robotik
(CIAR-Mali) golleeji muuɗum puɗɗii golleede, janngooɓe kabaaru
majjum ɓee duu puɗɗii winndude inɗe muuɗum’en.
Hitaande 2025 nde, waɗaama
hitaande heertanaande Finaa-tawaa, ɗum hokkii’en darjinde
finaa-tawaa leydi men e faabaade huunde fuu ko woni kabaaru humaniiɓe
golleeji majjum ɗum woni artiisi’en (yimooɓe) e gollooɓe golleeji ɲeeɲal.
Banngal annde kese kumpitooje, Gofornema
oo ana wondi e waɗude fuu ko waawi salla sekteer on ana ɓeyda yirwude, faa almusaɗɗaaji mum
keɓa ɓuytaade, gofornema oo ana daranii duu kabaaru reenude e ɓuytude
almusaɗɗaaji annde kese kumpitooje.
Faade e ɓiɓɓe leydi
Mali wonɓe njoola ɓee duu Hooreejo leydi oo yeggitaali ɓe e ley haala mum, mo hollitii
wiide joonnde mawnde waran waɗude hakkunde ɓiɓɓe leydi Mali wonɓe njoola ɓee faa ɗum ɓeyda gondal lobbal e paabondiral, ley yaafingol kaaldal e kawral hakkunde
maɓɓe e Gofornema oo.
Hooreejo leydi oo yettii ɓiɓɓe leydi
ndi dow tinnaare maɓɓe nde e muɲal maɓɓe ngal, mo yettiiɓe duu dow faabagol ɓiɓɓe leydi ndi laamu dow Kaliifa oo. Holli’en hikka hollu’en mowuuri.
Yo Alla barkin leydi Mali ndii, reena ɓiɓɓe leydi
Mali fuu.
Dɔkala Yusufu Jara
Minisiriɲɛmɔgɔ ye balikukalan tɔgɔladon laɲɛnamayali lajɛ ɲɛmɔgɔya kɛ Bamakɔ lajɛkɛsoba Seyisebe (CICB) la. A ye hakililajigin kɛ, ko an bɛ don min na, a fasoden ɲɔgɔn ba caman ye balikukalan kɛ k’a sababu kɛ gɔfɛrɛnaman, sigidaw ani jɛɲɔgɔnw yiriwaliko la, olu ka c.
Discours à la Nation du Président de la Transition, général d'armée Assimi Goïta, prononcé dans la nuit du 21 au 22 septembre 2025 à l'occasion de la fête anniversaire de la naissance du Mali, il y a 65 ans.
Fanga bɛ k’a ka baara yɛlɛma kura ni ɛnfɔrɔmatiki ye, o sennateliya.
Bamakɔ Bajoliba kininbolo kalanko ɲɛmɔgɔso ye balikukalan tɔgɔladon laɲɛnamaya juma sɛtanburukalo tile 12 san 2025, Kalaban-kura musow ka baaradegekalanso (CAFE) la. A kɛnɛ labɛnna bajoliba kininbolo kalanko ɲɛmɔgɔso fɛ ni Kalaban-kura « CAP » ka jɛɲɔgɔnya ye..
Minisiriw y’u ka laadalatɔnsigi kɛ araba sɛtanburukalo tile 10 san 2025, jamanakuntigiso la Kuluba. A ɲɛmɔgɔya tun bɛ Zenerali darimɛ Asimi Goyita bolo..
Walasa ka se ka dɔ fara jago ni baarabaw kɛli fanga kan diɲɛ silamɛdiinɛ tɔnba ni silamɛdiinɛ cakɛda min ɲɛsinnen bɛ jago yiriwali ma, ni jago ni izininko minisiriso ka jɛɲɔgɔnya ye, u bɛna baarabaw kɛli Afiriki kɔnɔ, o lajɛba 1lɔ kɛ k’a daminɛ desanburukalo tile 2 la ka s.
